perjantai 15. maaliskuuta 2013

erosta

Noniiiin, ajattelin tänne blogin puolelle nyt päivitellä vähän mitä meillä on nyt meneillään ennenkun lisää paskaa alkaa lähteä liikkeelle. :D

Eli siis, meille tuli Hempun kanssa ero. Täysin väleissä ollaan, yhteishuoltajuus pidetään ja sillä tavalla. Mitään ongelmia ei meidän välillä tällä hetkellä oo. Väitteiden vastaisesti edelleen asun täällä Forssan suunnalla ja en todellakaan oo kieltänyt Hemppua näkemästä lastansa, päinvastoin. :) Haluun Hempun tapaavan Milkaa mahdollisimman paljon!


Jatkan bloggaamista kyllä edelleen aina kun on siihen mahdollisuus ja jaksamista :) Nyt ruvetaan tytsyn kanssa ettimään asuntoa luultavasti Järvenpää-Kerava alueelta kun sinne opiskelemaan hain.
Mä en oo kokonaan pois sulkenut mun ja Hempun yhteistä tulevaisuutta, mutta tällä hetkellä ainakaan ei siihen pystytä. Saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan :)

Arki vastasi odotuksia ja Miltsun kanssa ei oo todellakaan ollut mitään ongelmaa, vaan ihan meidän kahden välisistä ongelmista ollut kyse.

Ja kaikki ne "siinäs näit!" kommentit voitte jättää laittamatta, kukaan ei osaa ennustaa tulevaisuuteen. Kyllä me näinkin tullaan pärjäämään mainiosti ;)

48 kommenttia:

  1. Tsemppailut sinne!
    Hienoa, että olette eron jälkeen onnistuneet säilyttämään hyvät välit keskenänne.
    Reippaasti kohti uusia tuulia! :)

    VastaaPoista
  2. Hienoa, että osaatte eronkin jälkeen hoitaa kaikki asiat mallikkaasti ja pysyä hyvissä väleissä. :-)
    Tsemppiä teille!

    VastaaPoista
  3. Hieman kateellisena jopa oon, meille tuli ero tammikuussa, ei ole O käynyt Elsaa kertaakaan katsomassa, vaikka olisin matkat maksanutkin.

    Mutta hyvä että teillä menee asiat paremmin :)

    VastaaPoista
  4. Voi eii :/ Mut ajattelet tosi ihanasti ja hienoa, että pystytte olemaan väleissä! Tsemppiä myös täältä! :)

    VastaaPoista
  5. Voimia! Oon milkan ikäsen pojan äiti ja ero ollut lähellä myös..

    VastaaPoista
  6. Tsemppiä! Mutta aivan mahtavaa, että hyvissä väleissä erositte! :)

    VastaaPoista
  7. En tosiaankaan nähny tän tulevan! Olen yllättynyt, mutta toivotan teille hyvää jatkoa, mitä ikinä se tuokaan tullessaan.

    VastaaPoista
  8. Tää tuli ihan puun takaa O_O
    Vastahan olitte onnellisina yhdessä, jotenkin tunnuitte pysyvältä parilta..
    Tsempit sinne kuitenkin! :)

    VastaaPoista
  9. Tsemppiä! Hienoa että olette hyvissä väleissä :) lapsenkin kannalta parasta.

    VastaaPoista
  10. voooih :( tsemppiä!

    VastaaPoista
  11. Voi ei, just ajattelin että vaikutatte parilta joka pysyy yhdessä aina :---( Mutta tsemppiä, ja hyvä että ootte hyvissä väleissä!

    VastaaPoista
  12. Tää on aina niin surullista kun pienen vauvan vanhemmat eroaa. Naapurit eros tyttönsä ollessa pari -kuinen ja kyllä tuntui pahalta lapsen puolesta. :\

    VastaaPoista
  13. näi siinä käy ku lapsia tehää lyhkäsen yhdessäolon jälkeen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kuten sanottu, tulevaisuuteen ei voida ennustaa, joten ei se lyhyt yhdessäolo vaikuta paskaakaan.

      Poista
    2. No kyllä varmasti vaikuttaa! Vähän eri tavalla tunnet kumppanin parin kuukauden ku parin vuoden jälkeen. Toi "yhdessä olo -aika ei vaikuta mitään" on itekin nopeesti edenneiden argumentti.

      Poista
    3. minä olin 19, kun huomasin olevani raskaana, "seurustelua" se kaksi kuukautta miehen kanssa takana. nyt 25v, kaksi ihanaa tyttöä saman ihanan miehe kanssa eikä aikomuksiakaan erota. Että ei se kyllä vaikuta...

      Poista
    4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    5. ^^ no oleppa sinä harvanen siitä sitte onnellinen :DD

      Poista
    6. Hah, aijaa. :d mäkin oon nuori, ollaan silti oltu 5v yhdessä (15-vuotiaasta), nyt meillä on 6kk ikäinen lapsi ja ero tuli. Voivoi, eipä olis kukaan uskonut. Ja mitä ihmettä joku saa siitä että tulee pätemään tänne että "NO MEPÄ EI OLLA EROTTU!!" kertokaa nyt mulle kun mun ymmärrykseen el vaan mene?

      Poista
  14. Voi että. Voimia ihan hurjasti sinne! ja paljon! Onneksi Milja on jo 6kk, että voit ihan hyvin antaa yökyläänkin (esim. äidille yms.), jos tulee itselle semmoinen olo että ei jaksa. Kannattaa pyytää apua, jos sitä oikeasti tarvitsee. Eikä vähätellä pieniäkään avunantoja. Ne auttaa jaksamaan.

    VastaaPoista
  15. voi ei :( No toivottavasti nyt löydätte asunnon ja teillä on kuitenkin Hempun kanssa hyvät välit keskenään ja Milka näkee isäänsä.. TSEMPPIÄ!

    VastaaPoista
  16. Voi että : s no, tuossa iässä onkin äärimmäisen harvinaista, että sitä loppuelämän vierellä pysyvää kumppania olisi vielä löytynyt. Enkä siis tarkoita kritisointina, varmasti yrititte parhaanne ja jos suhde ei vaan enää syystä tai toisesta toimi niin se ei toimi. Pelkästään lapsen takia ei parisuhteessa kannata roikkua; onneksi Milka voi muutenkin pitää läheiset välit kumpaankin vanhempaansa.

    Saanko kysyä, että johtuiko päätös jostain nopeasta, viimeaikaisesta muutoksesta vai oliko ajatus omille teille lähtemisestä kypsynyt jo pitkään? Jokatapauksessa tsemppiä; nyt on tärkeintä keskittyä omaan elämääsi, ja löydät varmasti vielä uuden miehen joskus tulevaisuudessa kun sen aika on :)

    VastaaPoista
  17. Haluaisin kanssa kysyä,että oletteko pohtineet eroa jo pidemmän aikaa vai tuliko ratkaisu nopeasti?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. pidemmän aikaan mietittiin. en mä tälläsessä tilanteessa nopeita ratkasuja tekisikään kun niin isoja asioita on tässä meneillään. Asunto, lapsi ja kaikki... Mutta nyt kävi näin ja eipä tuolle mitään voi ainakaan tällä hetkellä. :)

      Poista
  18. voi ei!! onneks ei jääny mitään puraa teijän välille. jaksamista sinne((=

    VastaaPoista
  19. Vaikka kukaan ei osaakaan ennustaa tulevaisuuteen, niin todennäköisyydet puhuvat kuitenkin karua kieltään, sitä et sinäkään voi kiistää.

    Mutta voimia nyt jatkoon ja toivottavasti pystytte jatkossakin Hempun kanssa säilyttämään asialliset välit ja sopimaan asioista, se on todella tärkeää lapsen kannalta!

    Mut jos muutatte Uudellemaalle niin eikös Hempun ja Milkan tapaamiset mee sitte vähän hankalaks, ku Milka on vielä noin pienikin ettei voi kauheen kauaa olla poissa lähivanhemman luota?

    VastaaPoista
  20. Mölyä mahtuu maailmaan, joten pää pystyyn! Kaiken maailman paskanpuhujista ei kannata välittää. Ja ne jotka eivät kehtaa omalla nimellään kommentoida, voivat vielä mennä koteihinsa kasvamaan.
    Jokainen perhe ratkaisee asiat omalla tavallaan, ja meillä muilla ei pitäisi olla siihen mitään nokan koputtamista- suuntaan jos toiseenkaan.
    Päivä kerrallaan!
    Isotäti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse en ainakaan jaksa rekisteröityä bloggeriin vain siksi että pääsisin kommentoimaan nimellä jonkun teiniäidin blogiin :)

      T. Jenna V. (<--- äiti on myöskin opettanut, ettei omien henkilötietojen, edes koko nimen, julkaiseminen netissä ole hyvästä, sorry:>)

      Poista
  21. Asutteko vielä Hempun kanssa vai oletteko esim. Milkan kanssa sun vanhemmilla?

    VastaaPoista
  22. Ihme touhua! Sääliksi käy pientä lasta. Tää blogi nyt sit meni ihan samaksi teinihmpäksi kuin muutkin. Ensin kaikki on vaan niin ihanaa ja sitten puolen vuoden päästä lukee ett erottu. Ihan samalla kaavalla kuin muutkin vastaavat blogit. (oikeen niinkuin julkkishommaa, lehdessä ja jokapaikassa juttuja. kun ei enään myy niin erotaan, taas saadaan ihmisiltä huomiota). Kuvittelin alussa että nyt löytyi milenkiintoinen ja vähän toisenlainen blogi. Erehdyin. En lue enään. Pettynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. senhän takia meille ero tulikin, että saan huomiota :D naurattaa.

      Poista
  23. olipa taas tyhmä kommentti anonyymilta :D

    VastaaPoista
  24. Ite asun keravalla ja kiva paikka, vaikka juoppoja löytyy vähän liikaa... Hieno kuulla, että ootte pysyny väleissä :) tulevaisuutta ei vaan voi ennustaa jote onhan mahollista, että palaatte joskus yhteenkin :) tsemppiä, tuutte pärjäämään hienosti! Mihin muuten hait opiskeleen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mä asuin suurimman osan mun lapsuudesta keravalla :)

      en mä ainakaan täysin pois sulje yhteen palamisen mahdollisuutta. :) saa nähdä, että kun hemppu on saanu nuoruutensa elää ja jos me saadaan meidän ongelmia näin erossa sit vähän ratkottua niin kaikki on taas mahdollista :)

      Hain lastenohjaajaks ja lukioon järvenpäähän, keravalle lukioon ja vantaalle matkailualalle :)

      Poista
    2. Ai sä hait Keravalle lukioon! Toivottavasti pääset (ja jos muutat tänne, voidaan nähä :))

      Joo, Kerava on spurgupaikka mutta rakas sellainen :D

      Poista
    3. No toivottavasti pääset johonki haluumaas kouluun :) tervetulloo sit takas tänne ;)

      Poista
  25. Hei!
    Olen hämmentynyt, olen lukenut anonyyminä blogiasi raskaudesta lähtien. Ikinä et ole suuremmin kertonut negatiivisista asioista sinun ja hempun välillä. Kaikki oli niin pirun onnellista, kunnes nyt... mitä kävi?
    Toivonkin meille lukijoille tarkemman postauksen teidän erosta ja siihen mikä teidät siihen johti. Tämä tuli niin puun takaa. Osasit pitää kulisseja hyvin.
    Voimia sinne! Toivon todella että Hemppu näkee Milkaa erosta ja teidän tulevasta muutostanne huolimatta. Itse olen isättömänä kasvanut. Viimeinen muistikuva isästä 3 vuotiaana. Asia vaivaa vieläkin. Nyt ikää on parikymmentä vuotta.

    VastaaPoista
  26. Vastaus anonyymille yläpuolelle :D (ei anna vastata kommentin alle)

    Voin mä jotenkin koittaa paremmin selittää eron syytä, ymmärrän että ihmiset on hämmentyneitä. :d

    Mä oon myös kasvanut suurimmaks osaks ilman isää hänen omien valintojensa takia, enkä todellakaan halua Milkalle samaa. Ite en oo kieltämässä Hemppua näkemästä milkaa ja on todellakin enemmän kun tervetullut tyttöään katsomaan millon vaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, negatiivista ei juuri kuultu, mutta eipä oikeastaan positiivistakaan... esim. se ristiäispostaus ja kuvat "onnellisesta perheestä" jäi laittamatta... eli taisi se vauva-arki vaan olla märkä rätti kasvoille..varsinkaan isästä ei tainnut vielä olla vastuunkantajaksi?

      No toivottavasti selviät, ja ehkä seuraavan jätkän kanssa ei sitten ihan heti "laiminlyödä ehkäisyä välillä"?

      Poista
  27. Niin, eihän blogeissa yleensäkään mitään negatiivista kirjoiteta tai normaali arjesta mitään. Muistakaahan riitaan tarvitaan aina kaksi. Puhun nyt kokemuksesta itse olen eronnut 2v sitten. Mielestäni olin se "uhri". Nyt kaduttaa, mutta tehtyä ei saa tekemättömäksi, jos silloin olisi ollut valmis myöntämään omatkin virheet olisi suhde saatu varmasti korjattua. Elämä opettaa.
    Joku jo aiemmin kommentoi ikäänne, olen siitä kyllä samaa mieltä. Teiltä kummaltakin puuttuu se elämän kokemus, ja kypsyys käsitellä parisuhdeasioita. (Teidän iässähän seukataan).
    Toivon teille kuitenkin onnea molemmille, ja ymmärtämystä hoitaa asiat niin ettei pieni ihminen joudu siitä kärsimään. Siinä teillä elämään haastetta.

    VastaaPoista
  28. Voi ei :( ihan kamalasti voimia sinne! Onneks ootte sentään väleissä :)
    En oikein osaa sanoo mitään, mutta tiiän että tuntuu varmasti kurjalta, itekin erosin vähän aika sitten :(

    Mutta tykkään edelleen seurailla blogia ja teidän vauva-arkea, vaikutat mukavalta ja fiksulta! :)

    VastaaPoista
  29. Keravan suunnalta löytyy ainakin yks innokas blogin lukija, josta saa varmasti seuraa! Mulla itellä 3kk ikäinen tyttö ja vähän on yksinäistä, kun itsekin vasta erosin ja kavereita tällä seudulla älyttömän vähän :)

    VastaaPoista
  30. Ihme touhua, kun porukka ottaa itseensä siitä mitä valintoja toiset elämässään tekee. Eiköhän blogin pitäjä itse parhaiten tiedä mitä on käynyt ja miksi, ja mitä väliäkään sillä on, kun tilanne nyt vaan on tämä. Näin erään tuttavani kirjoittaneensa tämän facebookkiin ja painakaa itsekkin se mieleenne:

    "Elämässä tärkeintä on tunnustaa se, että me teemme aina ratkaisut sillä hetkellä tiedossa olevien tosiseikkojen ja kykyjemme mukaan. Jos me voisimme matkustaa aikakoneella kymmenen vuoden päähän kurkkimaan valintojemme seuraamuksia, me voisimme tehdä täydellisiä valintoja. Mutta elämä ei anna meille sitä mahdollisuutta. Ei ole aikakoneita, on vain valintoja, joita täytyy tehdä ja niiden kanssa elää. Ja kauheita asioita tapahtuu silti, vaikka me valitsisimme mitä."

    Ja kuka blogiaan pitää, hän itse päättää mitä kertoo ja mitä ei! Täytyy olla aika yksinkertainen ajatusmaailma jos kuvittelee että se kiiltokuvamaailma mikä monien blogien kuvissa ja teksteissä koreilee on se tyyli millä myös joka päiväinen arkipäivä soljuu kauniisti ilman sadekuuroja tai myrskyjä eteenpäin. Monet ihmiset haluavat vaalia hyviä asioita elämässään ja jakaa niitä muille, sillä monesti se on vain yksinkertaisesti liian henkilökohtaista kertoa mitä paskaa on niskaan kaatunut ja mistä tuutista. Jokainen saa kertoa elämästään ja tapahtumista juuri sen verran kuin itse haluaa, varsinkin kun kyseessä on blogi/internet yleensä. Lukijoilla ei ole oikeutta vaatia kirjoittajalta mitään ja mikäli joku juttu ei kirjoituksissa innosta, niin eihän sitä mikään pakko ole lukea.

    Ja lopuksi vielä: kovasti tsemppiä niin äidille, lapselle kuin isällekkin. Ero tällaisessa tilanteessa on omanlaisensa prosessi ja toivonkin että välinne vastakin pysyvät hyvinä! Lapsi on aina tärkein! (:

    VastaaPoista
  31. Suututtaa lukia nuita kommentteja 'ihme touhua' ym. Ei pitäs varmaan teijän elämää hetkauttaa ja varsinkaan tarvi tulla kommentoimaan ja päätä aukomaan. Oon seurannu tätä blogia ja ihan huippu. Itellä nyt 2kk ikäinen poika ja tosihan se on että kyllähän se arki on erilaista mutta palkitsevaa myös. Ne ihanat hymyt ym :) milka on aivan älyttömän söpö prinsessa :) t.19v äiti

    VastaaPoista