Ihanan ärsyttävä vauva-arki

Joku ihanista lukijoistani halusi, että kirjotan välillä jotain negatiivisiakin juttuja mitä vauva-arkeen liittyy. Kirjotan pääasiassa blogiini kivoja juttuja, koska niitä on suhteessa paaaaljon enemmän kun niitä huonoja ja harmittavia juttuja. Milka on oikeesti niin kiltti vauva, että jotenki kauheeta kirjottaa niistä ihan pienistä asioista mitkä mua ärsyttää, mutta ajattelin kuitenkin nyt vähän kirjottaa kiukkupostausta siitä mikä mua välillä kiukuttaa tässä Milkan kanssa elämisessä ja hoitamisessa :D

JA KYLLÄ, TIEDÄN ETTÄ KAIKKI NÄMÄ KUULUU VAUVAPERHEEN ELÄMÄÄN, ENKÄ TODELLAKAAN VALITA! ÄLKÄÄ YMMÄRTÄKÖ VÄÄRIN! :) Mulla on maailman ihanin ja kiltein lapsi ja pienet kiukkuilut ei oo mitään <3

Levottomat yöheräilyt eí oo yhtään mun juttu. Nyt on muutamana yönä tässä lähiaikoina Milka heränny tosi kiukkusena yöllä ja kauheeta huutoa. Mä alkuun yritän kaikkea, mutta kun mikään ei auta niin mulla saattaa muutamat ärräpäät lennellä ja annan Milkan vaan huutaa hetken. Yleensä sen jälkeen kun huutoa on hetki ollut, niin maitokin maistuu ja uni tulee aika pian sen jälkeen. Vastaavat kiukkukohtaukset Milkalla ei oo yhtään niin pahoja mulle jos ne tapahtuis päivällä. Ja todellakaan aina mulla ei tuu vastaavaa reaktiota!

Kun mikään ei kelpaa-Milka on aika yleinen näky meillä. Sitterissä ei oo hyvä olla, lattialla ei oo hyvä olla, sylissä ei oo mikään asento hyvä, nälkä ei oo, puhdas vaippa.... Kaikki pitäis olla hyvin, mutta joku vaan kiukuttaa ja Milka kiljahtelee ja huutaa ja örisee. Kiljahtelut sattuu korvaan ja jatkuva sylissä rimpuilu muuten vaan alkaa pidemmän päälle ärsyttämään kun selvästi huomaa, että syli ei oo hyvä paikka, mutta kuitenkaan mikään muukaan ei kelpaa. Aikuisillakin on välillä huonoja päiviä ja kaikki kiukuttaa, joten ymmärrän Milkan fiiliksen. Itellänikin vähän turhan usein vastaavanlaisia päiviä.

Yliväsymys oli meillä vielä joku aika sitten todella yleinen ilmiö. Nykyään neiti suostuu aika hyvin päiväunille, mutta vielä joskus Milkalla on jäänyt päiväunet turhan vähäisiksi ja Milka on illalla todella kiukkunen ja väsynyt. Silmät menee kiinni, mutta ei yliväsymyksen yli malta millään nukahtaa, huutoa, raivoa... Tää on yks tilanne missä mulla palaa hermot herkimmin, en tiedä miksi. :D Sinnikkään yrittämisen jälkeen Milka vihdoin nukahtaa ja me vanhemmat voidaan huokaista helpotuksesta ja hetken päästä itekkin möyriä nukkumaan.

APUA! en millään keksi enenpää vaikka kuinka yritän, mutta toivottavasti tää nyt edes vähän miellytti :D Helppoa meillä on ja noi on tosi pieniä juttuja kaiken tän ihanuuden keskellä :) ja toivon tosiaan, että mä en saa kuulla tästä, että mä satuin nyt vähän kertomaan mua ärsyttäviä juttuja :D

Ja usein jos mulla meinaa hermot mennä niin on täällä kuitenkin Hemppu joka on Milkan kanssa sitte joten ei mitään propleemoja oo :D

Ihana, iloinen pikku-Milka vähän yli kolmen viikon ikäisenä :) <3