hihihi :)

heipsan, täällä jälleen kuulumisia kertoilemassa, myöhäinen ajankohta kun koko päivän ollut kiirettä ja vasta nyt asetuin aloilleni ja ajattelin kerran sitä lupailtiin kirjoitella niin täällä sitä ollaan :D


eli siis, neuvolassa tuli tänään käytyä ja voin valehtelematta sanoa, että koin tänään yhden elämäni onnellisimmista hetkistä! Eli siis ruvettiin kokeilemaan jospa sieltä kuuluisi pikkuisen sydänääniä ja sieltähän ne hetken etsimisen jälkeen kuuluikin. Oikeesti, sitä tunnetta jonka koin sillä hetkellä ei voi todellakaan näihin sanoihin vangita tai millään muullakaan tavalla en voi sitä näyttää tai edes yrittää selittää. Musta tuntuu että vain ne ihmiset jotka ovat itse kokeneet sen, että saa ensimmäisen kerran kuulla oman pikkuisensa sydämen lyövän kiivaaseen tahtiin ja aaaaa. Innostuin taas ihan liikaa et en saa mitään järkevää kirjoitettua :D hahah.

oon siis ollu koko ajan tosi huolissani ja oon edelleen, mitä jos raskaus keskeytyy... mitä jos se on jo keskeytynyt ilman mun huomaamista... kaikki tälläset asiat pyöri mielessä ja oli se kyllä niiiiin suuri helpotus kuulla pikkuisen sydämen lyövän ja tietää kaiken olevan ainakin tältä osin kunnossa. :)♥

Sen jälkeen olin yhtä hymyä ja huokausta koko tyttö! :--)

Joku saattaa ihmetellä, miten sydänäänet kuuluivat jo, vaikka raskauteni on näin alussa. Selvennän asiaa vielä sen verran että todella hoikilla ihmisillä sikiön sydänäänet kuuluvat aikaisemmin kuin yleensä. Neuvola-tätikin sanoi, että jos en olisi edes vähääkään näin hoikka mitä olen, ei edes olisi yrittänyt vielä etsiä sykettä. :)

No mutta muihin neuvola-asioihin! Paljon puhuttiin mun ruokavaliosta, koska noudatan erikoisruokavaliota. Sanoi kyllä, että ei pitäisi vaikuttaa millään tavalla, koska syön kuitenkin monipuolisesti ja ei ainakaan tällä hetkellä näy tarvetta lisäravinteille, ainoa mitä määräsi on D-vitamiini, mutta ymmärsin että sitä suositellaan kaikille raskaana oleville koko raskauden ajaksi. Sitä siis rupean napsimaan joka päivä :)

Päätin myös pitkän harkinnan ja kamppailun jälkeen, että osallistun sikiöseulontaan. Torstaina on labraan aika (joka toisin oli jo varattu ennen päätöstäni, ihan vaan veriarvoja varten verikokeet täällä ottaa) jonne vien mukanani lippulappuja sikiöseulontaa varten. Muutaman viikon kuluttua viimeistään pitäisi postiluukusta pudota kirje äitiyspoliklinikalta kutsu ultraan. Siellä pääsen sitten ihan ensimmäisen kerran näkemään pikkuisen :) ei malttaisi millään odottaa :)

ei kai mulla muuta o; lisäilen vaikka seuraaviin kuulumisiin mikäli jotain unohtui kertomatta. Mutta tällästä siis tänään. nyt voisin harkita nukkumaan menoa, vaikka aamulla ei mikään kiire ole nousemisen kanssa kun vielä huomisen lepäilen kotona, etten heti taas kipeäksi tule :) hyvät yöt ♥