silloin kun sain tietää raskaudesta

tänään sai alkunsa 13. raskausviikko. Eilen oli koko päivän pahoinvointii ):

Mitään ihmeellisempää asiaa ei tällä kertaa ole, joten ajattelin kirjoittaa hieman siitä, miten itse reagoin kun sain tietää olevani raskaana ja miten poikaystävä reagoi kun kerroin tälle :)

asiasta kerroin tietenkin ensimmäisenä poikaystävälleni. Olimme puhuneet jo aikaisemmin siitä, että olen mahdollisesti raskaana, sillä olin voinut pahoin jo muutaman illan, ja kuukautiseni olivat myöhässä. Poikaystäväni sanoi useaan kertaan että "eikö sun nyt kannattais hakee se raskaustesti?" ja olin aina vaan, että odotetaan vaan kyllä ne kuukautiset sieltä tulee. No eipä tullut. 

Yhtenä päivänä päätin sitten hyvän ystäväni kanssa, että haetaan mulle raskaustesti apteekista koulun jälkeen ja niin teimme. Mentiin sitten samaisen kauppakeskuksen(?):D vessaan tekemään se ja kuin salamana siihen ilmestyi sitten kaksi viivaa, joka merkitsi siis sitä, että olen raskaana. Tarkistin monta kertaa ohjeista, että se kaksi viivaa tarkoitti positiivista, vaikka kyllähän sen tiesin. :D

                                              ( kuva googlesta )

Musta tuntuu et punaistuin, ku näin ja käsitin raskaustestin tuloksen... mun ajatukset oli tosi sekavat ja musta tuntu et olisin pyörtymässä. En osannu yhtään ajatella, onko se hyvä vai huono asia että testi näytti positiivista. Mentiin sitte sen ystäväni kanssa kaakaolle ja selvittelin siinä vähän ajatuksia. Joku tunti siitä nii poikaystävä tuli töistä ja tuli hakemaan mut sieltä kaupalta. 

Meijän keskustelu autossa meni jotenkin näin:

minä: "arvaa mitä?"

poikaystävä: "noh?"

minä: "mä tein sen raskaustestin..."

poikaystävä: "no mitä se näytti?"

minä: "arvaa"

poikaystävä: "positiivista?"

minä: "joo."

poikaystävä: "oikeesti vai?"

minä: "no joojoo."

poikaystävä: "..........."

sit se jossain vaiheessa pyyteli anteeks sitä ettei osaa sanoo oikee mitää. Meni meinaa aika sanattomaks. Mut niin menin kyl minäki! 

tässä se aikalailla oli, juteltiin sit viel illemmalla ennen nukkumaan menoa et mitä mieltä ollaan jne. teki kyl tosi paljon helpommaks se et oltiin juteltu aika paljon ennen varmistusta että "mitä jos", et mielipiteet asiasta oli periaatteessa jo valmiina ja tiedostettiin toisemme ajatukset :)

mut eipä muuta, moikka :)